tiistai 29. kesäkuuta 2010

Naishistoriikki pähkinänkuoreen asennettuna

Puhkesin kesäisästi sinkuksi parisen viikkoa sitten.
Suhde kesti noin pari vuotta ja siinä välissäkin erosimme hetkeksi. Väliaika-erosta on noin vuosi aikaa.
Olen kesäihminen ja odottelen aina pitkän talven sitä, että pääsisin rakkaani kanssa touhuamaan suomen upeaan kesään kaikkea mukavaa. Reissaamaan, hiekkateitä tallustelemaan, tai muuten vain chillailemaan.
Ovelasti erot sattuivat juuri kesäisin. On sekin harmi ja kierosti jännäkin.

Ennen tätä viimeistä, seurustelin erään toisen naisen kanssa useamman vuoden.
Tuli asusteltua kolmessakin eri kämpässä yhdessä.
Homma ei vain ottanut toimiakseen.

Ennen näitä kahta edellistä vaimoke-ehdokasta seurustelin hieman vanhemman naisen kanssa. Ikäeroa sellaiset 7 vuotta. Suhde ei ollut kovin pitkä, mutta sitäkin sekavampi.

Tätä vähän taaemmaksi lentäessä, en juurikaan kohdannut mitään erikoista. Oli lyhempiä suhderäpellyksiä.
Sen nyt voisi mainita, että tämän tuoreimman eksän kanssa olimme yhdessä ensimmäisen kerran jo kymmenisen vuotta sitten ja väliaika mentiin kavereina.

Ensirakkaus tuli koettua täysikäisyyden kynnyksellä 17 vuotiaana.
Sama henkilö heitti myös poikuuteni historiaan.
Oli kihlat ja maailma oli kaunis paikka. Hurjat pari kuukautta.
Sen jälkeen lentelin sumussa jonkin aikaa, koska herkkä ja kokematon teinimieleni otti tästä sen verran turpaansa. Haavoja sain maistella melko kauan.
Ensirakkauden jälkeen seurustelin erään erittäin kiltin ja fiksun tytön kanssa noin 7 kuukautta. Tässä suhteessa ei ollut seksiä lainkaan ja näimme melko harvoin silloinkin vietimme aikaa yhdessä liian vähän.

Kaukosuhdettakin tuli jossain vaiheessa elämää kokeiltua. Se ei ollut minun juttuni.
Olen sen verran läheisyydenkipeä olento.

Skidistä asti olen tallustanut sillä mentaliteetillä, että minä en leiki naisilla ja naiset eivät leiki minulla. "Se Oikea" on ollut aina tavoite ja on edelleen.


Valoa ja toivoa on aina. Vähintään Agilityputken päässä. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti